Ruotsalainen pomppulinna

Ruotsissa oli kivaa. Saimme leikkiä viikon verran metsäläisiä. Hyviä muistoja jäi ja sain tutustua monen moisiin eläjiin. Parhaisiin muistoihin kuuluvat lämmitettävä palju ja hieno ryhmähenki. On vaikea keksiä tähän mitään kirjoitettavaa aiheesta, koska en jaksa kirjoittaa koko yhteenvetoa ja pelkät tilannkuvat eivät anna mistään mitään käsitystä. Siispä seuraavaan aiheeseen.

Kohta on Ropecon. En toiveistani huolimatta saanut valimiiksi camo-loli pukua joten menen häiritsemään ihmisiä autenttisen hajuisissa tamer-vaatteissa. En myöskään ole harjannut hiuksiani Dragonbanen jälkeen, mikä tuntuu ahdistavan ihmisiä kunnes huomautan että olen sentään pessyt niitä säännöllisesti. Olemme ilmeisesi päätyneet nyt kimppakyytiin henkilöautolla. Ajatuskin matkasta Espooseen viidellä ihmisellä ahdistaa, mutta jos pidän koko ajan mielessä siitä koituvan rahansäästön olen varma että selviän.
Söimme eilen Lidlin pakastesusheja jotka osoittautuivat iloiseksi yllätykseksi: ne olivat syötäviä.

Camo-loli Boffer Mega Attack!

Uni ei tule, joten miksipä en kirjoittaisi tänne taas vaihteeksi.

Kävin Tourniquet kolmosessa joka sopivasti päätti sen larp-trilogian. Siellä oli kivaa ja pelastin yhden maailman. Seuraavaksi olisi vuorossa Dragonbane. Sittenpä on sekin hirvitys takana. Viimeajat minä, Jori ja Valtteri olemme puurtaneet proppien kanssa. Ensi viikon alussa olisi tarkoitus lähteä ajamaan Ruotsia alaspäin. Veikkaan että emme selviä.

Tourniquetin lisäksi kävimme Auttin muinaismarkkinoilla, missä verenhimoinen kili puri minua kivuliaasti ja verisesti sormeen.

Ropeconissa olisi siitä viikon päästä tarjolla unelmieni täyttymys: camo-loli bofferimatsi. Minulla tuskin kuitenkaan on mahdollisuutta osallistua, ellei hyvä haltiatar viskaa minua puvulla siihen mennessä. Snif.

Siitä viikko eteenpäin taas olisi Finncon/Animecon ja sinnekin pitää raahautua. Miten tässä ehtii mitään järkevää tekemään?

Nyt vois uni tulla.

Lawpataan Kuusamossa!

Nyt on vihdoin Piraatit testattu ja hauskaahan se oli. Englantilaisilla oli nopeammt laiva, joten aarre päätyi lopulta vääriin käsiin. Sain silti kunnian upottaa Engelsmannien amiraalin ilon ja ylpeyden nopealla täyslaidallisella. Kyllähän se sydäntä lämmitti.

Trippi Kuusamoon oli menestys. Aatelisten karkeloissa sattui kaikenlaista, mutta hieman yllättäen kukaan ei kuollut. Pelin päätteeksi kolmesta palvelijasta kaksi oli aateloitu ja olin virallisesti juhlien ainoa palvelija. Oli hienoa. Oikeasti tykkäsin pelistä yllättävän paljon. Eihän siellä hirveästi tekemistä ollut, mutta hengailu on joskus ihan kivaa.  Myöhemmin rakensimme cthulhun hiekkarannalle.

Kotimatkalla poimimme kyytiin kolme liftaria, jotka olivat ilmeisesti Sveitsiläisiä. Heitimme heidät Rukalle vaikka se tekikin pienen mutkan reittisuunnitelmaamme. Matkalla kävimme lisäksi Auttikönkäällä tsekkailemassa liikkuvaa vettä. Kovaa liikkui ja hyvältä näytti.

Se oli suurin piirtein se viikonloppu. Nyt yritän kovasti muistella mitä olen sen jälkeen tehnyt, koska nyt ei ilmeisesti ole maanantai. Mitään ei tule mieleen, joten mitäpä sitä enempää vatvomaan.

Lonkeroita ja vuohia. Chupacabra?

Ka-chin! Suska mainitsi minut blogissaan. Sehän tekee minusta jo melkein kuuluisan.

Koskapa en vieläkään ole päässyt koittamaan laivastoani (Damn you MacGyver!), haluan kertoa leikkimisestäni muiden kivojen pelien kanssa.

Call of Cthulhu esittelee varmasti jo kaikille tämän blogin näkeville tutun, söpöäkin söpömmän, Hello Kittyn haastajan, Cthulhun ja hänen suloiset kaverinsa. Koskapa en ole koskaan keräilykorttipelien maailmaan liiemmälti tutustunut en osaa vertailla sitä peliteknisesti muihin vastaaviin. Aihepiiriltään Cthulhu kuitenkin mielestäni peittoaa minkä tahansa, siinä on lonkeroita, vuohia ja kaheleita. Cthulhu mythos viihdyttää aina jos vain on siihen suuntaan kieroutunut. Pelissä on tehtävänä voittaa erilaisia tarinoita, riskeinä on kuolla tai menettää järkensä. En minä tätäkään vielä hirveästi ole pelannut, mutta kivaa se on silti ollut. Erityismaininta vielä kauniista taiteesta jolla kortteja on siunattu.

Linkki Call of Cthulhun sivuille.

Kirjabarometri.

Oi Watro, miksi minua näin kiusaat.

1. Juuri luettua:
Fullmetal Alchemist vol. 2. Jos oikeista kirjoista puhutaan niin varmaan Rumo Ylämaailmassa.

2. Parhaillaan luettavana:
Illuminatus 2 – Kultainen Omena. Vaikuttaa hyvältä.

3. Lukujonossa vuoroaan odottavat:
Miljoonia kirjoja. Illuminatus 3, John M. Harrisonin Valo, Principia Discordia, The Science of Discworld 2 – The Globe ja pari koulukirjaa ainakin odottavat.

4. Haluaisin lukea:
Alastair Reynoldsin koko tuotannon, Pelkoa ja Inhoa Las Vegasissa ja dekkareita.

5. Kirja jonka jätin viimeksi kesken:
Jonathan Strange and Mr Norrell. En vain ehtinyt.

Kirjabarometrin nakitus 7:lle lukutoukalle:
En tunne niin montaa ihmistä saati sitten toukkaa. Katkaisen ketjun omalta osaltani tähän ja totean että monet ovat varmaan kiitollisia.

Piraty.

Piraty indeed.

Pirates of the Spanish Main aloitti melko mielenkiintoisen näköisen keräilykorttipelisarjan parisen vuotta sitten. Törmäsin tähän joskus jossain artikkelissa ja se herätti uteliaisuuteni heti hieman erikoisemmalla tyylillään. Nyt tätä vihdoin pääsisi kokeilemaan, kun on Oulun Fantsusta tullut pari pakettia osteltua ja fleetti alkaa kasaantumaan. Ideana on siis ostaa näitä paketteja joista saa aina pari laivaa, jotain miehistöä, saaria ja muuta tilpehööriä. Erityisen hassun hauskaa tästä tekee se että laivat tulevat palasina tukevilla muovikorteilla, joista ne voi sitten irrotella ja kasata ihan tyylikkään näköisiksi pelkistetyiksi paateiksi.

Itselleni on alkanut kasaantua näitä Barbary Coastin laivoja, mutta tuo Davey Jones’ Curse kyllä kutkuttelee myöskin. Mikä tahansa peli vain paranee kun siihen lisätään zombeja.

Tästäkään postauksesta ei sitten tullut kovin informatiivinen kun en ole peliä vielä pelaamaan päässyt. Pitää yrittää tänään, säännöt eivät tosiaan vaikuttaneet kovinkaan hankalilta.

Isketään nyt vielä linkki Piratesin sivuille.

Mistä tulikin mieleeni: kumpi voittaa; ninja vai piraatti? Onneksi tämänkin voi selvittää nopealla tieteellisellä tutkimuksella. Tulokset hämmästyttivät itseänikin. Katsokaa ja hämmästykää. And so the status quo remains.

Elämää!

Tein blogin! Onneksi vain harvoja kiinnostaa, joten voin täyttää tämän turhalla jauhamisella itseäni kiinnostavista asioista. Tein blogin tänne, koska en juuri sillä hetkellä keksinyt muutakaan paikkaa (vaikka googletin) ja Livejournal oli helvetin ruma ja siinä oli vuohi etusivulla.

Todennäköisesti tämä blogi tulee kertomaan enimmäkseen typeristä harrastuksistani ja vielä typer… erikoisemmista läheisistäni.